Muistiinpano-Jani #1

Olkoon tässä minun pikakatsaukseni FT Mikko Yrjönsuuren kirjan Tiedon rajat (2009) esittelemistä filosofeista. Kyseessä onkin kerrassaan messevä kirja, joskaan se ei aivan yllä kirjan Ajattele, filosofoi (2006) tasoon, jonka on kirjoittanut 12 filosofiaan perehtyneen suomalaisen varsinainen tähtikaarti. Ajattele, filosofoi on useiden suomalaisten yliopistojen päälukuaineistona hakukokeita varten. Asiaan!

**************************************************************************************************************************************************

Akvinolainen, Tuomas (1225-1274)
Keskiajan tuotteliain länsieurooppalainen filosofi ja teologi. Julkaisi monia tekstejä laajalta alueelta poliitttisesta teoriasta kielen filosofiaan. Uskoi oman aikansa aristoteleeisen tieteen tavoittaneen todellisuuden perusrakenteen oikein ja lopullisesti, vaikkei pitänytkään tieteen järjestelmiä millään muotoa valmiina. Paloi loppuun, koki henkisen romahduksen ja kuoli ennenaikaisesti liikenne-onnettomuudessa aasin kanssa. :-(

Aristoteles (384-322 eKr.)
Toinen länsimaisen filosofian kivijaloista Platonin ohella. Suurelta osin luentomuistiinpanojen pohjalta toimitettu tuotanto palveli oppikirjakäytössä jopa kaksituhatta vuotta. Maanläheinen ja realistinen oppinut, joka piti aistien antamaa arkista kuvaa maailmasta filosofis-metafyysisessä mielessä oikeana.

Pieni huomio: sana "oppinut" merkitsee filosofiassa enemmänkin elämänkokemuksen pohjalta oppinutta, siinä missä "opetettu" tarkoittaa kirjaviisasta ihmistä, jolle tietoa on vain tuputettu.

Augustinus (354-430)
Kirkkoisä nykyisen Tunisian alueelta. Tuottelias ja sujuvasanainen kirjoittaja, jonka uskonnolliset pohdiskelut ottivat usein vauhtia filosofisista peruskysymyksistä. Rappeutuvan Rooman valtakunnan oppineimpia ihmisiä.

Berkeley, George (1685-1753)
Irlantilainen piispa, jonka kuuluisimman lauseen mukaan oleminen on havaituksi tulemista. Hän ei siis uskonut mihinkään havainnon tuolle puolelle jäävään. Aikalaiset eivät kaikki uskoneet, kun Berkeley vakuutti filosofiansa olevan arkijärjen tukena.

Onkohan Berkeley kuullut luolavertauksesta? "Oleminen on havaituksi tulemista" -väittämässä on kieltämättä sanomaa. Jos ihminen ei ikinä näyttäydy kellekään, ei kyseinen henkilö monenkaan mielessä ole olemassa. Tästä lennähtikin mieleeni, että onko ihminen sitä enemmän olemassa, mitä useamman mielessä hän on? Berkeleyn kuvaelman mukaan näin voisi ajatella. Jotkut kaduntallaajat voivat ihmisille olla "nobodyja", joista "kivetkin ovat kiinnostuneita".

Bacon, Francis (1561-1626)
Englantilainen renessanssioppinut, uuden ajan airut. Toimi aikana, jona magiasta ja spekulatiivisesta luonnontutkimuksesta oli kehkeytymässä uuden ajan tuntema luonnontiede. Uskoi, että uusi tiede voisi tehdä yhteiskunnastakin onnellisen. Väitti, että tieto on valtaa. Teesin tarkoituksena oli ilmaista, että luonnon hallinta tulee uudella tavalla mahdolliseksi, kun sen lainalaisuudet opitaan paremmin tuntemaan.

"Tieto on valtaa" -teesin yleissanoman osaa kyllä mieltää helposti oikein, mutta syvemmin tarkasteltuaan, väittämä ei ehkä aina pidä paikkaansa. Osa totuutta voi johtaa tappioon ja vallan menetykseen. Teesin aukottomuus ei liene kuitenkaan tässä tärkeintä, vaan pikemmin luonnon hallinnan lainalaisuudet.

Carnap, Rudolf (1891-1970)
Uuspositivismin keskeisin kehittäjä. Muotoili jäsentyneeksi empiristisen teesin, jonka mukaan kaikki tieto rakentuu loogisesti täsmällisellä tavalla yksinkertaisista havainnoista - ja ettei tieteessä pidä pyrkiä mihinkään muuhun kuin tällaiseen tietoon. Teoria oli 1900-luvun tieteentutkimuksen keskeisimpiä, mutta se todettiin nopeasti vähintäänkin liioitelluksi, ellei vääräksi.

Carnap saattaa olla henkilö, jota en tulle muistamaan vielä pitkään aikaan. Jo kunnianosoituksen puolesta hänen tunteminenkin voi olla bonusta, mutta hänen ajatukset eivät vain vetoa minuun. Carnap siis.

Comte, Auguste (1798-1857)
Uskonnollisen positivismin luoja. Hahmotti unelman, jossa tiede ottaa uskonnon paikan jopa palvonnan kohteena. Oleellisempi oli kuitenkin Comten teoria siitä, miten elämää ohjataan tieteellisesti pikemmin kuin uskonnollisesti.

Tieteen uskonnollistaminen voi olla hyvä asia vain tiettyyn pisteeseen asti. Katsoin juuri huonon komediashown Hyvät ja Huonot Uutiset, jossa kerrottiin hollantilaisesta massamurhaviruksesta. Uskonnollinen positivismi - sellaisena, kuin sen ymmärrän - voi saattaa yhden hullun tieteilijän suurkatastrofin alkuunpanijaksi ja siitä kehkeyisikin useamman ihmisen murhe. Aika näyttää.

Descartes, René (1596-1650)
Filosofi, joka oli erehtymättömän varma omasta olemassaolostaan: "Ajattelen, olen siis olemassa." Laati tieteen järjestelmän tältä perustalta käsin. Tuotti kokeellisin menetelmin monia tieteellisiä edistysaskeleita esimerkiksi magnetismin teoriassa ja optiikassa. Empiirisen tieteen puolella hänen maineensa on kuitenkin mitätön verrattuna metafysiikan ja filosofian saavutuksiin - joissa hänen arvellaan yleensä olleen kiinnostavalla tavalla väärässä. Mainitaan usein uuden ajan ensimmäisenä suurena filosofina.

Descartes [Descaat] lienee lempifilosofini Kierkegaardin lisäksi modernien filosofien saralta. Tässäkin ilmenee eksistentialismin jyvä (exist = olla olemassa). Vahvinta olemista saattaa olla toimiminen ja pitkään eläminen. "Toimin, olen siis olemassa." - liekö tässä hyvä sananlasku?

Feyerabend, Paul K. (1924-1994)
Merkittävimpiä tiedettä tutkineita filosofeja 1900-luvulta. Hänen tunnetuimman teesinsä mukaan "kaikki käy" eli tieteenteossa kaikki keinot ovat sallittuja. Mitään tiettyä ylivertaista tieteellistä metodologia ei ole, vaan eri tieteenaloilla ja yhteisöissä tutkimusta tehdään eri tavoin.

Vaikea nimi, Hermanni! Feyerabendin "kaikki käy" tosin pätee tämän päivän ajatusmalleihin hyvin, jonkin verran ainakin kapitalismiin ja tieteentekoon. Ylivertaisuuden kiistäminen on kunnioitettavaa.

Heidegger, Martin (1889-1976)
Saksalainen eksistentialisti. Oli nuorena harras katolilainen, mutta muuttui sittemmin uskonnonvastaiseksi. 1930-luvulla aktiivinen natsi, omien sanojensa mukaan virhearviointien vuoksi. Filosofina hän tutki erityisesti maailmassa olemista ja piti luonnontieteiden ja tekniikan ylivaltaa aikansa suurimpana vitsauksensa.

Heideggerin elämässä tapahtui ilmeisesti kaksi merkittävää virhearviointia. Uskonto sekä natsismi. Ehkä hienoimmat asiat elämässä tapahtuvat kuitenkin sattuman (lähi)kaupalla, ja sikäli Heideggeriä ei ole syyttäminen. Kehkeytyipä hänestä kovan tason ajattelija ja vieläpä eksistentialisti.

Hobbes, Thomas (1588-1679)
Klassisen kulttuurin harrastaja, joka innostui kypsällä iällä filosofiasta. Opeiltaan tiukka materialisti ja yhteiskuntateoriassaan ankaran yksinvallan kannattaja. Ainakin René Descartesin mielestä juuri yhteiskuntafilosofia oli Hobbesin ominta aluetta.

Minäkin innostuin verrattain kypsällä iällä vasta filosofiasta. Olen kuitenkin materialismin vastainen ihminen. Miksi moni ihminen esimerkiksi halajaa kultaa ihan vain siitä syystä, että se on käsittämättömän harvinaista ainetta universumissamme? Kukaan ei saa kuitenkaan omistettua sitä tiettyä kultaa, kuin lyhyen ajan, ikään kuin vuokralla pitäen. Rahallisen hyödyn kullassa tosin näen itsekin.

Hume, David (1711-1776)
Skeptikkona tunnettu skotlantilaisfilosofi. Suuri valistusajattelija, joka Kantin oman luonnehdinnan mukaan herätti dogmaattisesta unesta. Uskoi arkijärkeen enemmän kuin ehdottoman varmasti todistettuun tietoon ja oli empiirisen tieteen suuri ihailija juuri tästä syystä.

Epäilyttää vähän tuollainen empiirisen tieteen ihailu. Skeptismi on kuitenkin mahtavaa, joka ei epäilytä, ei kun...

Kant, Immanuel (1724-1804)
Säntillinen saksalaisfilosofi, valistuksen huipentumaksikin luonnehdittu. Teki omien sanojensa mukaan "kopernikaanisen vallankumouksen" filosofiassa. Hänen jälkeensä filosofia ei tosiaan enää ollut entisensä eikä vakavaa filosofiaa voi tehdä ottamatta Kantin ajattelua huomioon.

Henkilökuva ei kerro hirvittävästi Kantin ajattelutavoista. Liekö siitä syystä, että hänellä on niin paljon eri aatteita? Pitänee perehtyä Immanueliin myöhemmässä vaiheessa.

Kuhn, Thomas S. (1922-1996)
Amerikkalainen tieteenteoreetikko, jonka mukaan tiede etenee vallankumousten kautta. Piti tieteen historiallisen kehitykseen ymmärtämistä lähtökohtana tieteen luonteen oikealle ymmärtämiselle.

Tiede etenee vallankumousten kautta - ainakin historiankirjoissa. Pienempiä sykäyksiä voi tapahtua ilmankin.

Locke, John (1632-1704)
Oxfordilaisälykkö keskiluokkaisesta suvusta. Varsinaisen yliopistotyön sijaan päätyi lääkäriksi, kotiopettajaksi ja harrastelijafilosofiksi. Locken teoria ideoista eräänlaisina ajattelun peruselementteinä muodostui yhdeksi tietoteorian ylittämätttömistä kulmakivistä.

En usko, että ideointia voi ikinä arvostaa riittävästi. Sanontakin kuuluu; mielikuvitus on tietoa tärkeämpää.

Lyotard, Jean-Francois (1924-1998)
Ranskalainen ajattelija, joka tunnetaan parhaiten yhtenä käsitteen postmoderni luojista. Katsoi jo 1970-luvulla maailman tulleen uuteen postmoderniin vaiheeseen. Tässä vaiheessa yhteiskuntaa ohjaavina voimina ovat erilaiset tiedon alueet ja perustavana ongelmana on se, ettei mitään lopullisessa mielessä paikkaansa pitävää tietoa ole.

Vaikuttaa hyvältä ennustajalta, paljoa muuta ei Re... Lyotardista tule mieleen. Saa nähdä, jääkö hänen nimensä mieleeni. Lyotard, Lyotard, Lyotard, Lyotard, Lyotard!

Peirce, Charles S. (1839-1914)
Amerikkalainen kemisti, joka sai työskennellä ammattimaisesti vain muutaman vuoden filosofina - logiikan lehtorina yliopistossa. Silti lähes koko ikänsä tuottelias kirjoittaja ja vanhemmiten vaikutusvaltainen ajattelija. Tunnetaan parhaiten pragmatistien suuntauksen taustahahmona.

Pragmatismin takapiruko? Siinä vasta merkittävä mies. Peirce siis.

Platon (427-347 eKr.)
Länsimaisen filosofian kivijalka. On sanottu, että länsimainen filosofia on joukko reunahuomautuksia Platonin teoksiin. Perinteisen islamilaisen filosofian oppi-isä Aristoteleen ohella.

Aika karkea yleistys länsimaisesta filosofiasta. Platonin oikea nimi oli muuten Aristokles ja Platon oli alun perin vain hänen taiteilijanimensä painissa.

Popper, Karl (1902-1994)
1900-luvun ehkä merkittävin tieteenteoreetikko. Juutalaista syntyperää oleva itävaltalainen, joka muutti 1937 Uuteen-Seelantiin, josta palasi sodan jälkeen Eurooppaan ja Englantiin. Myös yhteiskuntafilosofian alallla maineikas totalitarismin vastustaja.

Olikohan Popper myös sotaa vastustava pasifisti? Popper on myös popkornintekokone.

Sokrates (469-399 eKr.)
Uupumaton kyselijä ja väittelijä. Oman aikansa Ateenan merkittävimpiä ja kiusallisimpia älykköjulkkiksia. Todellisesta henkilöhistoriasta tiedetään vähän, koska erilaiset kertomukset hänestä ovat niin asenteellisesti värittyneitä.

Trivia: Sokrateella oli myös kolme poikaa ja elämänsä aika kaksi huonosti menestyvää avioliittoa. Tiettävästi kukaan pojista ei päätynyt filosofiksi, ellei sitten toiminut Sokrateen puheiden muistiinpanijana.

Tarski, Alfred (1902-1983)
Puolalainen loogikko ja matemaatikko, joka pakeni Amerikkaan 1939. Lopun ikäänsä erittäin tuottelias Kalifornian yliopiston professori. Kuuluu epäilyksettä historian merkittävimpiin loogikoihin.

Tarski on varmaan yksi Puolan suurimpia ihmisiä. Mutta kehittikö hän mitään uutta ja mullistavaa?

Thales Miletolainen (vaikutti n. 585 eKr.)
Ensimmäinen tunnettu filosofi. Elinaika tiedetään siitä, että hän osasi ennustaa Kreikkaan osuneen auringonpimennyksen. Tunnetaan myös väitteestä, että kaikki on vettä - eli hän esitti t eorian maailmankaikkeuden perimmäisestä luonteesta.

Thaleesta kuuluu hauska tarina: Thales käveli pihalla katsellen kohti tähitaivasta. Hän ei katsonut lainkaan eteensä, ja kaatuikin huomaamattaan näin kaivoon. Tarina lähinnä moittii filosofeja, sen todenperäisyydestä ei näyttöä. Opetus lienee: filosofoi & havainnoi.

Wittgenstein, Ludwig (1889-1951)
Yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja omaperäisimmistä filosofeista. Julkaisi niukasti ja kirjoitti pääasiassa hajanaisia muistiinpanoja. Yritti parhaansa opiskelijoidensa häätämiseksi pois filosofian parista. Silti äärimmäisen luova ja innostava ajattelija, joskaan ei yleensä kovin systemaattinen.

Wittgensteinin täytyi olla hauska persoona. Häneen voisin perehtyä.

Kirjoitin henkilökuvat - joista kaikki kunnia filosofian tohtori Yrjönsuurelle - kirjasta Tiedon rajat uudelleen kommenttien kera. Copyright ja sitä rataa.