**************************************************************************************************************************************************
Akvinolainen, Tuomas (1225-1274)
Keskiajan tuotteliain lÀnsieurooppalainen filosofi ja teologi. Julkaisi monia tekstejÀ laajalta alueelta poliitttisesta teoriasta kielen filosofiaan. Uskoi oman aikansa aristoteleeisen tieteen tavoittaneen todellisuuden perusrakenteen oikein ja lopullisesti, vaikkei pitÀnytkÀÀn tieteen jÀrjestelmiÀ millÀÀn muotoa valmiina. Paloi loppuun, koki henkisen romahduksen ja kuoli ennenaikaisesti liikenne-onnettomuudessa aasin kanssa. :-(
Aristoteles (384-322 eKr.)
Toinen lÀnsimaisen filosofian kivijaloista Platonin ohella. Suurelta osin luentomuistiinpanojen pohjalta toimitettu tuotanto palveli oppikirjakÀytössÀ jopa kaksituhatta vuotta. MaanlÀheinen ja realistinen oppinut, joka piti aistien antamaa arkista kuvaa maailmasta filosofis-metafyysisessÀ mielessÀ oikeana.
Pieni huomio: sana "oppinut" merkitsee filosofiassa enemmÀnkin elÀmÀnkokemuksen pohjalta oppinutta, siinÀ missÀ "opetettu" tarkoittaa kirjaviisasta ihmistÀ, jolle tietoa on vain tuputettu.
Augustinus (354-430)
KirkkoisÀ nykyisen Tunisian alueelta. Tuottelias ja sujuvasanainen kirjoittaja, jonka uskonnolliset pohdiskelut ottivat usein vauhtia filosofisista peruskysymyksistÀ. Rappeutuvan Rooman valtakunnan oppineimpia ihmisiÀ.
Berkeley, George (1685-1753)
Irlantilainen piispa, jonka kuuluisimman lauseen mukaan oleminen on havaituksi tulemista. HÀn ei siis uskonut mihinkÀÀn havainnon tuolle puolelle jÀÀvÀÀn. Aikalaiset eivÀt kaikki uskoneet, kun Berkeley vakuutti filosofiansa olevan arkijÀrjen tukena.
Onkohan Berkeley kuullut luolavertauksesta? "Oleminen on havaituksi tulemista" -vÀittÀmÀssÀ on kieltÀmÀttÀ sanomaa. Jos ihminen ei ikinÀ nÀyttÀydy kellekÀÀn, ei kyseinen henkilö monenkaan mielessÀ ole olemassa. TÀstÀ lennÀhtikin mieleeni, ettÀ onko ihminen sitÀ enemmÀn olemassa, mitÀ useamman mielessÀ hÀn on? Berkeleyn kuvaelman mukaan nÀin voisi ajatella. Jotkut kaduntallaajat voivat ihmisille olla "nobodyja", joista "kivetkin ovat kiinnostuneita".
Bacon, Francis (1561-1626)
Englantilainen renessanssioppinut, uuden ajan airut. Toimi aikana, jona magiasta ja spekulatiivisesta luonnontutkimuksesta oli kehkeytymÀssÀ uuden ajan tuntema luonnontiede. Uskoi, ettÀ uusi tiede voisi tehdÀ yhteiskunnastakin onnellisen. VÀitti, ettÀ tieto on valtaa. Teesin tarkoituksena oli ilmaista, ettÀ luonnon hallinta tulee uudella tavalla mahdolliseksi, kun sen lainalaisuudet opitaan paremmin tuntemaan.
"Tieto on valtaa" -teesin yleissanoman osaa kyllÀ mieltÀÀ helposti oikein, mutta syvemmin tarkasteltuaan, vÀittÀmÀ ei ehkÀ aina pidÀ paikkaansa. Osa totuutta voi johtaa tappioon ja vallan menetykseen. Teesin aukottomuus ei liene kuitenkaan tÀssÀ tÀrkeintÀ, vaan pikemmin luonnon hallinnan lainalaisuudet.
Carnap, Rudolf (1891-1970)
Uuspositivismin keskeisin kehittÀjÀ. Muotoili jÀsentyneeksi empiristisen teesin, jonka mukaan kaikki tieto rakentuu loogisesti tÀsmÀllisellÀ tavalla yksinkertaisista havainnoista - ja ettei tieteessÀ pidÀ pyrkiÀ mihinkÀÀn muuhun kuin tÀllaiseen tietoon. Teoria oli 1900-luvun tieteentutkimuksen keskeisimpiÀ, mutta se todettiin nopeasti vÀhintÀÀnkin liioitelluksi, ellei vÀÀrÀksi.
Carnap saattaa olla henkilö, jota en tulle muistamaan vielÀ pitkÀÀn aikaan. Jo kunnianosoituksen puolesta hÀnen tunteminenkin voi olla bonusta, mutta hÀnen ajatukset eivÀt vain vetoa minuun. Carnap siis.
Comte, Auguste (1798-1857)
Uskonnollisen positivismin luoja. Hahmotti unelman, jossa tiede ottaa uskonnon paikan jopa palvonnan kohteena. Oleellisempi oli kuitenkin Comten teoria siitÀ, miten elÀmÀÀ ohjataan tieteellisesti pikemmin kuin uskonnollisesti.
Tieteen uskonnollistaminen voi olla hyvÀ asia vain tiettyyn pisteeseen asti. Katsoin juuri huonon komediashown HyvÀt ja Huonot Uutiset, jossa kerrottiin hollantilaisesta massamurhaviruksesta. Uskonnollinen positivismi - sellaisena, kuin sen ymmÀrrÀn - voi saattaa yhden hullun tieteilijÀn suurkatastrofin alkuunpanijaksi ja siitÀ kehkeyisikin useamman ihmisen murhe. Aika nÀyttÀÀ.
Descartes, René (1596-1650)
Filosofi, joka oli erehtymÀttömÀn varma omasta olemassaolostaan: "Ajattelen, olen siis olemassa." Laati tieteen jÀrjestelmÀn tÀltÀ perustalta kÀsin. Tuotti kokeellisin menetelmin monia tieteellisiÀ edistysaskeleita esimerkiksi magnetismin teoriassa ja optiikassa. Empiirisen tieteen puolella hÀnen maineensa on kuitenkin mitÀtön verrattuna metafysiikan ja filosofian saavutuksiin - joissa hÀnen arvellaan yleensÀ olleen kiinnostavalla tavalla vÀÀrÀssÀ. Mainitaan usein uuden ajan ensimmÀisenÀ suurena filosofina.
Descartes [Descaat] lienee lempifilosofini Kierkegaardin lisÀksi modernien filosofien saralta. TÀssÀkin ilmenee eksistentialismin jyvÀ (exist = olla olemassa). Vahvinta olemista saattaa olla toimiminen ja pitkÀÀn elÀminen. "Toimin, olen siis olemassa." - liekö tÀssÀ hyvÀ sananlasku?
Feyerabend, Paul K. (1924-1994)
MerkittÀvimpiÀ tiedettÀ tutkineita filosofeja 1900-luvulta. HÀnen tunnetuimman teesinsÀ mukaan "kaikki kÀy" eli tieteenteossa kaikki keinot ovat sallittuja. MitÀÀn tiettyÀ ylivertaista tieteellistÀ metodologia ei ole, vaan eri tieteenaloilla ja yhteisöissÀ tutkimusta tehdÀÀn eri tavoin.
Vaikea nimi, Hermanni! Feyerabendin "kaikki kÀy" tosin pÀtee tÀmÀn pÀivÀn ajatusmalleihin hyvin, jonkin verran ainakin kapitalismiin ja tieteentekoon. Ylivertaisuuden kiistÀminen on kunnioitettavaa.
Heidegger, Martin (1889-1976)
Saksalainen eksistentialisti. Oli nuorena harras katolilainen, mutta muuttui sittemmin uskonnonvastaiseksi. 1930-luvulla aktiivinen natsi, omien sanojensa mukaan virhearviointien vuoksi. Filosofina hÀn tutki erityisesti maailmassa olemista ja piti luonnontieteiden ja tekniikan ylivaltaa aikansa suurimpana vitsauksensa.
Heideggerin elÀmÀssÀ tapahtui ilmeisesti kaksi merkittÀvÀÀ virhearviointia. Uskonto sekÀ natsismi. EhkÀ hienoimmat asiat elÀmÀssÀ tapahtuvat kuitenkin sattuman (lÀhi)kaupalla, ja sikÀli HeideggeriÀ ei ole syyttÀminen. KehkeytyipÀ hÀnestÀ kovan tason ajattelija ja vielÀpÀ eksistentialisti.
Hobbes, Thomas (1588-1679)
Klassisen kulttuurin harrastaja, joka innostui kypsÀllÀ iÀllÀ filosofiasta. Opeiltaan tiukka materialisti ja yhteiskuntateoriassaan ankaran yksinvallan kannattaja. Ainakin René Descartesin mielestÀ juuri yhteiskuntafilosofia oli Hobbesin ominta aluetta.
MinÀkin innostuin verrattain kypsÀllÀ iÀllÀ vasta filosofiasta. Olen kuitenkin materialismin vastainen ihminen. Miksi moni ihminen esimerkiksi halajaa kultaa ihan vain siitÀ syystÀ, ettÀ se on kÀsittÀmÀttömÀn harvinaista ainetta universumissamme? Kukaan ei saa kuitenkaan omistettua sitÀ tiettyÀ kultaa, kuin lyhyen ajan, ikÀÀn kuin vuokralla pitÀen. Rahallisen hyödyn kullassa tosin nÀen itsekin.
Hume, David (1711-1776)
Skeptikkona tunnettu skotlantilaisfilosofi. Suuri valistusajattelija, joka Kantin oman luonnehdinnan mukaan herÀtti dogmaattisesta unesta. Uskoi arkijÀrkeen enemmÀn kuin ehdottoman varmasti todistettuun tietoon ja oli empiirisen tieteen suuri ihailija juuri tÀstÀ syystÀ.
EpÀilyttÀÀ vÀhÀn tuollainen empiirisen tieteen ihailu. Skeptismi on kuitenkin mahtavaa, joka ei epÀilytÀ, ei kun...
Kant, Immanuel (1724-1804)
SÀntillinen saksalaisfilosofi, valistuksen huipentumaksikin luonnehdittu. Teki omien sanojensa mukaan "kopernikaanisen vallankumouksen" filosofiassa. HÀnen jÀlkeensÀ filosofia ei tosiaan enÀÀ ollut entisensÀ eikÀ vakavaa filosofiaa voi tehdÀ ottamatta Kantin ajattelua huomioon.
Henkilökuva ei kerro hirvittÀvÀsti Kantin ajattelutavoista. Liekö siitÀ syystÀ, ettÀ hÀnellÀ on niin paljon eri aatteita? PitÀnee perehtyÀ Immanueliin myöhemmÀssÀ vaiheessa.
Kuhn, Thomas S. (1922-1996)
Amerikkalainen tieteenteoreetikko, jonka mukaan tiede etenee vallankumousten kautta. Piti tieteen historiallisen kehitykseen ymmÀrtÀmistÀ lÀhtökohtana tieteen luonteen oikealle ymmÀrtÀmiselle.
Tiede etenee vallankumousten kautta - ainakin historiankirjoissa. PienempiÀ sykÀyksiÀ voi tapahtua ilmankin.
Locke, John (1632-1704)
OxfordilaisÀlykkö keskiluokkaisesta suvusta. Varsinaisen yliopistotyön sijaan pÀÀtyi lÀÀkÀriksi, kotiopettajaksi ja harrastelijafilosofiksi. Locken teoria ideoista erÀÀnlaisina ajattelun peruselementteinÀ muodostui yhdeksi tietoteorian ylittÀmÀtttömistÀ kulmakivistÀ.
En usko, ettÀ ideointia voi ikinÀ arvostaa riittÀvÀsti. Sanontakin kuuluu; mielikuvitus on tietoa tÀrkeÀmpÀÀ.
Lyotard, Jean-Francois (1924-1998)
Ranskalainen ajattelija, joka tunnetaan parhaiten yhtenÀ kÀsitteen postmoderni luojista. Katsoi jo 1970-luvulla maailman tulleen uuteen postmoderniin vaiheeseen. TÀssÀ vaiheessa yhteiskuntaa ohjaavina voimina ovat erilaiset tiedon alueet ja perustavana ongelmana on se, ettei mitÀÀn lopullisessa mielessÀ paikkaansa pitÀvÀÀ tietoa ole.
Vaikuttaa hyvÀltÀ ennustajalta, paljoa muuta ei Re... Lyotardista tule mieleen. Saa nÀhdÀ, jÀÀkö hÀnen nimensÀ mieleeni. Lyotard, Lyotard, Lyotard, Lyotard, Lyotard!
Peirce, Charles S. (1839-1914)
Amerikkalainen kemisti, joka sai työskennellÀ ammattimaisesti vain muutaman vuoden filosofina - logiikan lehtorina yliopistossa. Silti lÀhes koko ikÀnsÀ tuottelias kirjoittaja ja vanhemmiten vaikutusvaltainen ajattelija. Tunnetaan parhaiten pragmatistien suuntauksen taustahahmona.
Pragmatismin takapiruko? SiinÀ vasta merkittÀvÀ mies. Peirce siis.
Platon (427-347 eKr.)
LÀnsimaisen filosofian kivijalka. On sanottu, ettÀ lÀnsimainen filosofia on joukko reunahuomautuksia Platonin teoksiin. Perinteisen islamilaisen filosofian oppi-isÀ Aristoteleen ohella.
Aika karkea yleistys lÀnsimaisesta filosofiasta. Platonin oikea nimi oli muuten Aristokles ja Platon oli alun perin vain hÀnen taiteilijanimensÀ painissa.
Popper, Karl (1902-1994)
1900-luvun ehkÀ merkittÀvin tieteenteoreetikko. Juutalaista syntyperÀÀ oleva itÀvaltalainen, joka muutti 1937 Uuteen-Seelantiin, josta palasi sodan jÀlkeen Eurooppaan ja Englantiin. Myös yhteiskuntafilosofian alallla maineikas totalitarismin vastustaja.
Olikohan Popper myös sotaa vastustava pasifisti? Popper on myös popkornintekokone.
Sokrates (469-399 eKr.)
Uupumaton kyselijÀ ja vÀittelijÀ. Oman aikansa Ateenan merkittÀvimpiÀ ja kiusallisimpia Àlykköjulkkiksia. Todellisesta henkilöhistoriasta tiedetÀÀn vÀhÀn, koska erilaiset kertomukset hÀnestÀ ovat niin asenteellisesti vÀrittyneitÀ.
Trivia: Sokrateella oli myös kolme poikaa ja elÀmÀnsÀ aika kaksi huonosti menestyvÀÀ avioliittoa. TiettÀvÀsti kukaan pojista ei pÀÀtynyt filosofiksi, ellei sitten toiminut Sokrateen puheiden muistiinpanijana.
Tarski, Alfred (1902-1983)
Puolalainen loogikko ja matemaatikko, joka pakeni Amerikkaan 1939. Lopun ikÀÀnsÀ erittÀin tuottelias Kalifornian yliopiston professori. Kuuluu epÀilyksettÀ historian merkittÀvimpiin loogikoihin.
Tarski on varmaan yksi Puolan suurimpia ihmisiÀ. Mutta kehittikö hÀn mitÀÀn uutta ja mullistavaa?
Thales Miletolainen (vaikutti n. 585 eKr.)
EnsimmÀinen tunnettu filosofi. Elinaika tiedetÀÀn siitÀ, ettÀ hÀn osasi ennustaa Kreikkaan osuneen auringonpimennyksen. Tunnetaan myös vÀitteestÀ, ettÀ kaikki on vettÀ - eli hÀn esitti t eorian maailmankaikkeuden perimmÀisestÀ luonteesta.
Thaleesta kuuluu hauska tarina: Thales kÀveli pihalla katsellen kohti tÀhitaivasta. HÀn ei katsonut lainkaan eteensÀ, ja kaatuikin huomaamattaan nÀin kaivoon. Tarina lÀhinnÀ moittii filosofeja, sen todenperÀisyydestÀ ei nÀyttöÀ. Opetus lienee: filosofoi & havainnoi.
Wittgenstein, Ludwig (1889-1951)
Yksi 1900-luvun merkittÀvimmistÀ ja omaperÀisimmistÀ filosofeista. Julkaisi niukasti ja kirjoitti pÀÀasiassa hajanaisia muistiinpanoja. Yritti parhaansa opiskelijoidensa hÀÀtÀmiseksi pois filosofian parista. Silti ÀÀrimmÀisen luova ja innostava ajattelija, joskaan ei yleensÀ kovin systemaattinen.
Wittgensteinin tÀytyi olla hauska persoona. HÀneen voisin perehtyÀ.
Kirjoitin henkilökuvat - joista kaikki kunnia filosofian tohtori Yrjönsuurelle - kirjasta Tiedon rajat uudelleen kommenttien kera. Copyright ja sitÀ rataa.