đ đđđđđđđđđđđ đđ đđđđđ đ
sunnuntai 29. syyskuuta 2024
B-tason vitsien﹠mauttomuuden ero kuparilangasta vÀÀnnettynĂ€
Huumorintaju kertoo ihmisestÀ jossain mÀÀrin. YhtÀÀltÀ voi olla tosi nokkela vitsi, ja sitten sille nauretaan sen vuoksi, ettÀ se oli nokkela, unohtaen kuitenkin siihen sisÀltyvÀn diskriminoivan vivahtein. Toisissa etninen tai seksistinen syrjintÀ on nÀkyvÀmpÀÀ, kuin toisissa. Aliupseerikoulussa harva se pÀivÀ pirkanmaalaiset kertoivat antiafristisia, tummaihoisia pilkkaavia vitsejÀ. Olimme alokaskauden tuttavien oansa kerta toisensa jÀlkeen vain ymmÀllÀÀn. Ei tajuttu, mikÀ niissÀ vitseissÀ nauratti heitÀ edes. Tuumasin, ettÀ ovathan ne tietysti nokkelia vitsejÀ. Mauttomia yhtÀ kaikki ja laiskoja. Ala-arvoinen huumori ei paljoa vaadi. IsÀvitsit sen sijaan ovat varsin neutraaleja sentÀÀn. On kuitenkin parempi niidenkin suhteen varmaan olla tarkkana, jottei kaikkea laita lekkeriksi. Jouduin tÀnÀÀn torumaan yhtÀ tyyppiÀ misogynistiseksi tulkitsemistani vitseistÀ. En normaalisti vaivaudu puuttumaan kaikkiin ihmisten r@sistisiin ja misogynistisiin mölÀytyksiin, mutta lÀheisen ihmisen kohdalla niin olen kyllÀ tehnyt. Silloinkaan muutosta en ole aina nÀhnyt. Yritin ainakin. N-sanahan on siinÀ kiinnostava, ettÀ vÀitetysti se on aikoja sitten ollut neutraali ilmaus. Vaan nykyisin se on joka tapauksessa syrjivÀ. EU-pakolaiskriisin jÀlkeen ksenofoobikot ovat ylittÀneet pelkojaan. Saattavat avoimesti kÀyttÀÀ n-sanaa kuvaillessaan tummia ihmisiÀ ja osoittaa, kuinka ovat rohkeita. Sivistys on kateissa heiltÀ tÀltÀ osin. N-sanaa ja sen variaatioita ei tarvinne kÀyttÀÀ enÀÀ nykyisin missÀÀn konteksteissa. Sen voi ihan hyvin jÀttÀÀ pois sanavarastosta. Professori Esko Valtaoja ei jostain syystÀ tÀtÀ ymmÀrtÀnyt televisiossa. Mauttomuudesta: laulaja Tomi MetsÀketo sanoi kohun keskellÀ olleensa aina vÀritön, hajuton, mauton. KieltÀmÀttÀ, hÀn oli varsinkin tuota kolmatta ahdistelunsa osilta. Ehkei siis kannata olla mauton ihan totaalisesti.