Elokapinan johdossa on todellisia pelkureita. Olisi vÀÀrin luonnehtia heitÀ kuitenkaan
lampaiksi, koska
papukaija olisi kuvaavampi toteemielÀin heille. EivÀt ajattele omilla aivoillaan, vaan kopioivat suuresta maailmasta miltei kaiken. Naisen euron kritiikki on tosiasiallisesti uljas ympÀristöteko populistisia tampioita vastaan. Nössöys pidÀttelee noita. Elokapinassa on, silti, toivoa. Niin kauan, kuin on kaltaisiani naiiveja toivojia. Kuvan elokapinalliset edustavat viisaampaa osaa. Valtaan vain hakeutuu useimmiten vallanhimoisia helppoheikkejÀ.
Eduskuntatalon pylvÀiden töhriminen tÀnÀÀn puolestaan oli laitonta ekofasismia. Sanotaan niin ikÀÀn, ettÀ Jolta jÀrki loppuu, se vÀkivaltaan tukeutuu. Ihan raukkamaista. Vastaavaa voisi sanoa ekofasisteista. Kun eivÀt omat evÀÀt riitÀ lailliseen kommunikaatioon, ruvetaan riehumaan. UhmaikÀisen kÀytöshÀn ei paljoa vaadi. Kaikki tÀysi-ikÀiset ovat olleet joskus uhmaiÀssÀ. ItÀ-Pohjola on introverttien maa muutenkin. TÀÀllÀ saa sanansa kyllÀ kuuluviin halutessaan demokraattisinkin keinoin aika hyvin. Menkööt esimerkiksi Big Brotheriin sekoilemaan.
Melko mielikuvituksetonta saapastella vaahtosammuttimet kÀdessÀ portaikoilla. Sekin olisi jÀrkevÀmpi idea, jos kiinnittÀisivÀt esim. paloletkun palopostiin paukkupakkasilla ja suihkauttaisivat kauniin, tilapÀisen jÀÀteoksen johonkin pytinkiin. En suosittele silti edes sitÀ lÀhtökohtaisesti. Artivismia voi tehdÀ laillisinkin menetelmin. Demokratia lienee vÀhiten huono systeemimme vaan. EikÀ mikÀÀn selviö.
