Miehillä on habaa ja pituutta keskimäärin, joista on duunarihommissa etumatkaa. Tuo argumentti pätee siis duunarihommien osilta, jotka hiukan muuttavat kokonaistilastoa. Alla oleva The Economistin artikkeli pureutuu taas nettoeuroon, mistä olisi mielekkäämpää sekä reilumpaa puhua kapeakatseisen bruttoeuron propagandan sijasta. Herää tietysti kysymys, että miksi brutto-nic€ on toistuvasti edelleen niin paljon esillä. Nähtävästi mm., koska se on ay-liikkeen propagandaväline, jolla vedota esimerkiksi kateuteen.
2020-luvun amerikkalaisnaiset ovat pyytäneet hanakammin palkankorotuksia, kuin miehet. Yleisesti ottaen Itä-Pohjolassakin on kuitenkin vallinnut kulttuuri, jossa miehet saattavat naisia matalammalla kynnyksellä hakea – ja päästä – virkoihin, joihin eivät välttämättä täytä kaikkia esitettyjä hakuehtoja edes. Syynä saattaa osin olla sosialisointi ja sen myötä harjaantuminen mm. parisuhdemarkkinoilla. Feministipiireissäkin mies yleensä vähän vie, tai parhaimmillaankin on tasoissa sen suhteen. Pakkien saati on miehille siltä osin ehkä tutumpaa. Deitti- ja työnhakumarkkinat ovat molemmat ihmisten kanssa tekemisissä oloa loppujen lopuksi kumminkin, vaikkakin eri juttuja.
