KÀyttÀjÀ Helmi kirjoitti vuonna 2008 foorumilla Murha.info: "TyöelÀmÀssÀ naisen [brutto]euro on 80 senttiÀ. NÀin on, jos naisten ja miesten palkkoja verrataan tehtÀvÀÀn katsomatta.
Mutta naisen [netto]euro on 96 senttiÀ, jos puhutaan samasta työstÀ, samasta koulutuksesta ja samasta kokemuksesta. Siis paperikoneenhoitajan liksa on aivan eri tasoa kuin sairaanhoitajan, mutta samaa työtÀ tekevÀn nais- ja miessairaanhoitajan palkkaero on melko pieni.
Toisin ovat asiat julkisissa tulonsiirroissa.
Otetaan vaikka työelÀkkeet. Vuonna 2004 suomalaismiehet kuolivat aritmeettisen keskiarvon mukaan 70-vuotiaina ja naiset 79-vuotiaina.
Vaikka miehen kuolivat keskimÀÀrin yhdeksÀn vuotta nuorempina kuin naiset, he sijoittivat vanhuus- ja perhe-elÀkejÀrjestelmÀÀn paljon enemmÀn kuin naiset. Sijoittamastaan 6,8 miljardista eurosta miehet saivat elÀkkeinÀ 84 prosenttia takaisin. Naisten palautusprosentti 5,5 miljardistaan oli 120.
Sama suhde pÀtee myös julkisessa sairauden-, terveyden- ja vanhushuollossa. Miehet maksavat veroja eri muodoissa paljon enemmÀn kuin naiset, mutta heidÀn hoivaamisensa vie vain 40 prosenttia nÀistÀ kuluista.
MitÀ vuosi elÀmÀstÀ maksaa?
Jaetaan vuoden 2004 kansantulo suomalaisten elinvuosien mÀÀrÀllÀ. Elinvuoden arvoksi tulee 23 900 euroa. Jos oletetaan, ettÀ naisen ja miehen vuosi elÀmÀstÀ on saman arvoinen, on naisen koko elÀmÀ 215 000 euroa arvokkaampi kuin miehen yhdeksÀn vuotta lyhyempi elÀmÀ.
NÀitÀ kerettilÀisiÀ lukuja en ole vetÀnyt omasta hihastani. Ne ovat Stakesin erikoistutkijan Timo Karjalaisen artikkelista Halpoja ikÀmiehiÀ."
