Onko järkee, vai ei?

Tilipäivä!¡!¡! 😵‍💫‍🕶️‍🤏

Narsistit eivät anteeksi pahemmin ole pyydelleet, saati myöntäneet olleensa vaikkapa väärässä. Sitä ennemmin vaikenevat. Sensuroivat. Hiljentävät. Spinnaavat. Syyllistävät. Valehtelevat. Mustamaalaavat. Oudoksuvat. Ulostavat alleensa. Eristävät. Kutsuvat alibina narsistiksi, tms. Tiedän tämän, koska minulla on antinarsistin geenit ja meemit. Monien diivojen ex-poikaystävät esimerkiksi ovat yllättäin narsisteja. Kas kummaa. Vihreiden vegaani-iltamassa eräs daami totesikin, että joka toinen suåmálainen ex-poikaystävä on narsisti. Jos on noin, niin 2020-luvun Itä-Pohjola on kyllä diivoja pullollaan ja itseään täynnä. Mielenterveystekona poistin egoistiuuvattiemme pikku Ändryy Teitin, eli Eve Kulmalankin kavereista, jota joskus säälistä neuvoin mm. Wikipedian suhteen. Koska tuo jotain ihmeen sukupuolisotaa höttökirjassaan lietsova Évil Külmälä on myynyt sielunsa[?] astetta viisaammankin tiedon vastaanotettuaan. Keski-Euroopassa sentään ymmärretään esimerkiksi niiata ja olla jokseenkin inhimillisiä. Vaan etuseteliselkärankaiset rilliminimulkvistit ja femselit pitäkööt tunkkinsa ja poskettomat kantansa ihan hyvinään. Nimittäin vaalikarjalaiset antoivat jo tuomionsa pienenä välitilinpäätöksenä. Eikä se ollut mairitteleva. Se oli ripulimainen. Nic€propagandisteille Hjallis ja Fatu muiden populistien muassa kävi nyt hassusti. Liike☭‍Nyet ja Scheißasialiitto‍ Uni-Oni vaikeroinevat. Tämä ei kuitenkaan ollut toivottavasti niinkään loppu, kuin uuden ajan alku. Naisen euro (NIC€) on sitä kuuluisaa narsistista gaslightia, eli vaivaista lyhtytuikkua, jolla valotetaan yhtä tieteellistä totuutta ja pimitetään vastaanottaja koko kuvan ymmärtämiseltä nic€kuvat silmillä esimerkiksi. Pajunköyttä, joka on ollut naruttamassa hirsipuuhun sinisilmäistä neitoamme – jota valtioksikin on kutsuttu – vauhdikkaasti. Syndikaattiraita on yllä sen kunniaksi, että olen tehnyt Rakennusliitto-nimisen ay-järjestön tosiasialliseksi eduksi tekoja vuodesta 2005. Nostin siitä kyllä jo kytkintä muutama vuosi sitten epäluottamuslauseena pohattoja kohtaan, mutten unohtanut yhdistyksen varsin uutteria rivijäseniä. Tykkäsin Bullfrog Productionsin Syndicate-pelistäkin MS-DOSilla aikoinaan.

Ripitin alkuvuodesta K-SML:n päätoimittajaa lupausten lunastamatta jäämisestä koskien naisen eurokolikon varjopuolta suhteellisen pitkän puhelun ajan. Nyttemmin saman yhtiön päällikkö jakoi jo viestimme somessaan. Kiitin kommentilla tästä ja arvostelin samalla finniuiguurien median nykytasoa suhteessa vaikkapa Ison-Britannian The Guardianiin. Kaikessa hiljaisuudessaan toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi os. Kangaskhan tyytyi sen myötä itsesensuuriin ja hävitti Yle-kritiikkinsä. Kuinka ollakaan.

Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle yläfemma sentään vastaamisesta. Ulostehalvaantunut Panu Pokkinen ei saanut edes vastatuksi tärkeisiin viesteihini. Tätä on hyvesignaalista rätisevän Yleisradion niin kutsuttu taso nykyisin. Saamani anonyymin yleläisen kyhäämä yhteenveto oli toki puutteellinen. Eikä avoimuusperiaatteesta tässäkään ollut taas tietoa julkean sektorin nilkeillä. Ei kerrottu, kuka viisastelija oli koostamassa. On totta, että kansa edelleenkin luottaa Yleisradion säätiedotuksiin. Journalistisena ei tuota STT-repostaavaa ja ökypalkattua lafkaa kuitenkaan suuremmin enää olla faktisesti pidetty. Näillä asetelmilla erinäiset populistimme saivatkin 2025 maistaa tappion katkeran kalkin. Voisivat kokeilla tätä myötä esimerkiksi ammattiensa vaihtoa.